Viime kuun lopussa Aatu Outinen päivitti muutaman artikkelini Linux MINT-oppaaseensa, josta HTML-versio on luettavissa Tamperelaisen sähköinsinööri Aatu Outisen ylläpitämältä Ampeeri-sivustolta tämän suoran linkin kautta.
Lähinnä uusimmissa teksteissäni Linuxiin liittyen purin kyseisen käyttöjärjestelmän historiaa, itse päävelho Linus Torvaldsin elämää, ja käyttöjärjestelmästä yleisellä tasolla sekä vähän kartoittaen sitä, millä tolalla Linux-käyttöjärjestelmä on 2020-luvun alussa.
Eilen 22.09.2020 pelattuani ajan kuluksi erän Tetristä, katselin hakukoneella Tetriksen ratkaisu-algoritmejä.
Törmäsin algoritmiikan osalta Geneettiseen Algoritmiin, joka sijoittuu tietojenkäsittelytieteen saralla evoluutioalgoritmiikan alle. Kyseisellä evoluutioalgoritmillä on juurensa Charles Darwinin evoluutio-opissa.
Varmaan useat matematiikkaa opiskelleet urheiluvedonlyöntiä harrastavat ovat melko syvällä urheilutapahtumien lopputulosten ennustamisessa sen osalta, mitä tulee Geneettisen Algoritmin soveltamiseen ja Matemaattiseen Optimointiin?
Vaiheittain kyse on siitä, että ensin luodaan jokin populaatio (Dataset), jonka jälkeen lasketaan kunkin alkion kuntoluku (Fitness Value). Seuraavaksi arvioidaan parhaat vanhempi-kandidaatit (parents), jotka sitten risteytetään ja seuraavana mutaatiollakin on tekemistä tämän kanssa, kun generoidaan uusi sukupolvi, bio-geneetikot ja bioteknologit puhuvat jalostamisesta.
Hyvä esitys Pseudo-koodeineen Geneettisestä Algoritmistä löytyy tästä osoitteesta: https://towardsdatascience.com/introduction-to-genetic-algorithms-including-example-code-e396e98d8bf3
Aloitin tänään 22.09.2020 ohjelmoimaan aamupäivällä Javalla parseria, joka muuntaa Veikkauksen tarjoamat Kenon .XML-data-arkit JSON-formaatiin, joista saakin sitten helposti louhittua pelkät numerot, jonka jälkeen binäärimuotoinen esitys on helppo toteuttaa 71-alkioiseen byte[] -taulukkoon.
En vielä siirtynyt tänään geneettisen algoritmin implementointiin, koska yhden päivän kolme arvontaa on liian pieni otoskoko. Jatkan loppuviikosta tämän geneettisen algoritmin kehittämisvaiheen ja tulosten analysoinnin sen jälkeen, kunhan saan itsestäni riippumattomista syistä kasaan koko vuosien 2019-2020 -kenonumerot. Kahden vuoden kaikkien arvontojen tulokset lienee tarpeeksi suuri populaatio?
Ajan kuluksi loin Google Docs -työkalulla suomenkielisen ohjeen “OpenVPN -yhteyden asettaminen ja käyttöönotto Linux Mint -järjestelmässä”, ja loin Umpihanki-sivustolleni uuden alasivun “Linux” -pääsivun alle “Linux-ohjeet”.
Käytin Google Docs -työkalun “julkaise” -toimintoa, mutta kuvien kokonaan näkemiseksi tuolla Umpihanki/Linux/Linux-ohjeet -sivulla olevan ohjeessa joutuu scrollaamaan horisontaaliseen suuntaan, jotta näkee kuvat kokonaan.
Sivulta löytyy myös Google Drive:stä löytyvä .PDF-formaatissa oleva ohjetiedosto, joka on identtinen, mutta siinä on myös kommentointi sallittua, jos ei tykkää Umpihanki-sivulla kommentoida, jos on jollakulla jotain huomion arvoista esittää dokumentista. Dokumentin versio on ensimmäinen 1.0 julkaisukelpoinen versio, ja jatkossa olisi tarkoitus kehittää dokumenttia laajemmaksi.
Suora linkki Umpihanki-sivuni Linux-ohjeet-sivulle on tässä.
Olen viime aikoina perehtynyt itselleni entuudestaan vähemmän tuttuun aiheeseen, joka on IT-ammattilaisena ja lapsuudesta saakka mikrotietokoneista kiinnostuneena ihmisenä kvantti-tietokone.
Uskon, että kvantti-tietokone on yhtä yleellinen hyödyke kotitalouksissa jonain päivänä, mitä nykyiset mikrotietokoneet ja kannettavat ovat arkikäytössämme niin vapaa-ajalla sekä työssä.
Suurin etu kvantti-tietokoneen kehittämisessä saavutetaan sen huiman laskenta-tehon ansiosta, joka johtaa siihen, että ainakin turvallisuus-alalla ja kryprografian alalla sitä hyödynnetään.
Google ja IBM on julkisesti kertoneet kehittävänsä kvantti-tietokonetta. Google on tiedottanut, että se on pystynyt ratkaisemaan 200 sekunnissa matemaattisen ongelman, joka nykyaikaisilla supertietokoneilla kestäisi ratkaista 10 vuotta. IBM on torpannut ajatuksen, ja pitänyt Googlen arvioita ylimalkaisina. Tiedä sitten, mikä yritys-ideologinen markkina-osuudesta kilpailun seurauksesta poliittinen piikittely on kyseessä, koska IBM itsekin kehittää kvanttitietokonetta, mutta jos tuo Googlen tiedottama arvio edes pääpirteittäin pitää paikkansa, edessämme on hurja tulevaisuus eikä ainoastaan siitä syystä, että jos ajattelee, että yksi parhaista salaus-algoritmeistä on NSA:n kehittämä SHA-512 -bittinen algoritmi tällä hetkellä 2020, mitä käytetään, mitä tulee tapahtumaankaan, kun kvanttitietokone on jonkin sotivan suurvallan sotilastiedustelun käytössä, saati sitten, kun uskomus-skenaarioni siitä, että kvanttitietokonet ovat arkipäiväisi hyödykkeitä kotitalouksissa, mitä siitä seuraakaan?
Siinä vaiheessa, kun kvanttitietokoneet yleistyy juuri sotamahtien sotilastiedustelussa, saati järjestäytyneiden verkkorikollisuus-roskajoukkojen keskuudessa, aika pian jokin tutkimusyhteisö maailmassa white-hat -hakkerointimenetelmällä defenser-approached -filosofialla kehittää käänteisenä sellaisen tiedon salaus-algortimin, jota ei saa kvanttitietokoneellakaan nopeasti ratkaistua. Se toimii kaikessa tässä maailmassa puolin ja toisin. Hyvä ja paha, Rumuus ja kauneus, kolikolla on aina toinen puoli, ilman toista ei ole toista.
Olen nyt 36-vuotias, ja haluaisin elää pitkän elämän ja kuolla humaanisti vanhuuteen, joten voi olla että oma elämänikin päättyy ennen, kuin kvanttitietokoneet saavuttaa kotitalous-käyttäjät. Aika loppuu kesken, josta olen erittäin onnellinen.
Sitten Kvanttitietokoneen ohjelointi ja algoritmit.
Kvanttitietokoneen laskenta perustuu siihen, että etsiessään ratkaisua se poissulkee vääriä vaihtoehtoja ja jatkaa oikeamman ratkaisun löytämisen suhteen eteenpäin samaan suuntaan. Tämä on aika lähellä heuristikkaa yleensä tietojenkäsittelyssä, ja ensimmäisenä tuli mieleen heurististen hakualgoritmien problematiikka ja ongelman-asettelu. Käytännön esimerkki herustisen algoritmin ongelmasta on jokin shakkipelin tyylinen ongelma, ja kysymys, miten voittaa vastustaja mahdollimmian vähin siirroin, tai vaikkapa jokin jossain roolipelissä lähinnä nähty tilanne, jossa maastoon on kätkettynä aarre, ja pelaajalla annetaan kartta, ja kätketty aarre tulisi löytää mahdollisimman nopeasti, olettaen että pelaaja ei tiedä, missä aarre sijaitsee. Jos ei tiedä, mistä suunnasta lähtee etsimään, voi kuvitella jos liikkumissääntöinä on yleis-ilmansuunnat pohjoinen, etelä, itä, ja länsi, kaksi aloitusliikettä vie lähemmäksi aarretta eli noin 50% mahdollisuudella aarteen löytää verrattain nopeasti, kun taas jos pelaaja lähtee heti aluksi väärään suuntaan, ratkaisun löytäminen kestää pidemmän aikaa. Tämähän liittyy aikakompleksiuus käsitteeseen, josta algoritmiteoriassa on kyse pitkälti. Toisaalta jos karttaan on merkitty aarteen sijainti esimerkiksi isolla rastilla, aarteen löytäminen nopeasti heuristista hakualgoritmiä soveltamalla on helppoa, koska pelaaja tietää ensimmäisen liikkeen, mistä suunnasta lähtee etsimään sitä.
Olen viime aikoina käyttänyt jonkin verran aikaani kvantti-tietokoneen maailmaan, ohjelmointiin ja siihen liittyvien algoritmeihin perehtymiseen. Kvantti-tietokone-havainnoistani kirjoitan erillisen postauksen tänne Tietokone-blogiini, mutta tämän postauksen aiheena on “Entä jos…” -pohdiskelu ja Albert Einstein.
Eilen lauantaina alkuillasta katselin kvantti-tietokone-aihepiiriin liitettävillä hakusanoille hakukoneelta hakutuloksia, niin eräässä artikkelissa puhuttiin Einsteinin tutkimustista Kvantti-mekaniikan saralla. Mieleeni juolahti kysymys, mitä jos Albert Einstein eläisikin 2020-lukua, mitä mies tekisi?
Albert Einstein on kiistatta ehkä 1900-luvun merkittävin fyysikko, vaikka miehen esitykset suhteellisuusteoriasta ovat ehkä peitonneet miehen muita kiinnostuksen ja tutkimuksen alueita. Albert Einsteiliiä on ollut myös kvantti-mekaniikan saralla tutkimusta.
Jos Albert Einstein eläisi 2020, voisin hyvin kuvitella tämän intohimoisesti tietokoneella ohjelmoimsasa jonkinlaisia fysiikan mallinnukseen liittyviä algorimejä, tai hän olisi mukana kvantti-tietokooneen kehittämisestä kiinnostuneissa ryhmissä varmaan johtavana asiantuntijana? Käytännössä tämä kai tarkoittanee IBM:ää tai Googlea, jotka ovat julkisesti kaksi suurta teknologia-yritystä, jotka parhaillaan puuhaavat tutkimusta kvantti-tietokoneen saralla.
Albert Einsteinin elämä päättyi vanhuuteen 1955 Yhdysvaltalaisessa sairaalassa, ja täytyy muistaa, että UNIX-käyttöjärjestelmä AT&T:n puhelinlaboratoriossa kehitettynä sen jälkeen, kun kyseisen organisaation sähkö-sekä puhelinlaboratorion tutkijat olivat kehittäneet ensin C#-ohjelmointikielen, jotta voitaisiin ohjelmoida käyttöjärjestelmä, tapahtui noin 15 vuotta Einsteinin kuoleman jälkeen vuonna 1970, fyysikkonero ei nähnyt sitäkään virstanpylvästä.
Silti Albert Einstein on kiistatta vaikuttanut ja vaikuttaa yhä myös tietokone-piireissä merkittävästi, mitä tulee puhtaasti teoriaan.
Jos joku seuraa Instagram-tiliäni, jota en ole vielä ylläpitänyt kauan, alun 3:sta seuraajasta nollalla postauksella seuraaja – lukuni on Instagramissa kasvanut 10:neen lyhyessä ajassa ja lisäsin sinne videon minuutin rajoitusten puitteissa Linux – päivityksen osalta, kun 2005 hankkimassani kannettavassani oli Lubuntu 14.04, käytin konetta opiskelukoneenani yliopiston tietokanta -kurssilla ennen Korona-aikaa, ja päivitin uusimpaan Lubuntu 18.04 versioon, jonka jälkeen pistin pystyyn Django – kehitysympäristön.
Tavoitteeni olisi yksinäisinä kesäöinä ottaa haltuun joukko Python-backend, sekä JavaScript -frameworkkeja ihan ajan kuluksi päivittäen osaamistani tämän hetken kuumimpien teknologioiden osalta ohjelmistoyritysten tarpeita vastaavaksi.
Linux on kuin luotu ohjelmistokehitys-ympäristöksi, ja Djangon virallisessa dokumentaatiossakin on Linuxin osalta kehitysympäristön käyttöönotto esitettynä.
Ehkä mieltymykseni Linuxin sulavaan toimintaan ohjelmistokehitys-järjestelmänä juontaa myös siihen juuriaan, että olen kyseisellä järjestelmällä Windowsia enemmän tehnyt sitä. Firmoissakin aika pitkään on Linux-ympäristöt työntekijöiden, eli ohjelmoijien osalta devausympäristönä, joten mikäs siinä.
Mitä esimerkiksi Djangoon tulee, Linuxissa kehitysympäristön käyttöönotto ja pystyyn laittaminen on vähemmän työtä vaativaa, mitä suljetussa Windows -ympäristössä.
Mitä tulee IDE:hein, eli Integroituihin Kehitysympäristö-editoreihin (Integradet Developement Environment Editors), käytän päätteeltä Nanoa Linuxissa mielelläni. Tosin gEdit:kin on jossain määrin käytössä ollut PHP:n osalta, ja tietokanta-ohjelmointiin liittyen, ja Javassa luotan Eclipise IDE:en, kun se on avoin ja ilaminen Cross-Platform-IDE, eli toimii niin Linuxissa, kuin Windowsissakin. Pythonia ja Djangoa teen mielelläni Nanolla.
Notepad++ on suosituin koodieditorini Windows – ympäristössä kaikkien muiden kielien osalta, paitsi Javan, ja Notepad++:aakin voi käyttää Linuxissa, tosin se varmaankin pitää ajaa virtuaalikonesovellus Winen kautta, joten Linuxissa en pidä Notepad++:n käytöstä. Ihme, että Notepad++:n kehittäjät eivät ole kehittäneet Linux-versiota muuten ihan pätevästä tekstieditorista.
Kesäkuun loppuun saakka kertaan seuraavat teknologiat yksinäisinä kesäyön tunteinta nyt yhä Korona-aikana kotoillessani:
React/Redux (JavaScript)
SASS
Node.Js
Django (Python)
ja tietokanta – puolella REST, ja PostgresSQL,
HTML5,CSS3/JavaScript/Python -ei tarvitse kertaamista, joten lähinnä tuossa on kehyksiä eli frameworkkeja niin back-end, kuin front-end – puolelle lähemmäksi taitojen kasvattamista Full – Stack – devaustyöpaikkoja silmällä pitäen. En tosin lähde nollasta liikenteeseen noiden kehyksienkään osalta. Viime käyttökerroista vain hieman aikaa, joten kertausta tarvitaan.
Havaitsin 2015-2016 opinnäytetyö-prosessini ollen aktiivisena valmistellen sitä, että yleisökirjastosta ja ylipäätään koulunkaan kirjastosta ei juuri löydy suomen kielellä kirjoitettuja tietokirjoja, niteitä, jotka koskisivat JavaScript -kehyksiä (Frameworks).
Tänään kuulin eräältä Turussa vaikuttavalta IT-ammattilaiselta, joka toimii ohjelmistokehitys-puolella esimiehenä, että hänkään ole juuri törmännyt suomen kielellä kirjoitettuihin JavaScript -kehys -oppaisiin. Tämä totesi, että joihinkin on tutustunut, mitä on löytänyt, mutta ne on olleet vanhentuneita.
Oma näkemykseni on, että syynä vähäiseen kotimaiseen suomen kieliseen JavaScript -kehityskehys -oppikirjoihin ylipäätään voi olla se, että IT-niteisiin keskittyvillä kustantamoilla ei ole mielenkiintoa ottaa kyseisiä teoksia kustannusohjelmaansa. Tai puhutaan kustantamoista puheen ollen yksikössä, koska Suomessa on käsittääkseni ainoastaan yksi IT/teknologia -tietoniteitä kustantava kustantamo, eli Docendo. Joskus on ollut Teknolit, ja IT Pressiäkin on ollut, en tiedä, onko tuo Docendo, joka nykyään on aktiivinen kirjakustannus-bisneksessä, jotain perua noista edellisistä.
Toinen syy voi olla se, että kääntäjät ja ne, jotka kirjoittavat tietoteoksia kotimaan kielellä suomeksi, heillä ei ole mielenkiintoa tarttua aiheen tiimoilta noihin JavaScript -kehyksiin, koska niistä voi olla aika vaikeaa kirjoittaa mitään ajatonta, toisin kuin taas ohjelmoinnin perusteoksia on pilvin pimein, koska niistä voi kirjoittaa melko ajattomasti. Jos tietokirjailija tai kirjailijaksi ryhtyvä ottaa projektiaiheekseen kirjoittaa kirja jostain kehyksestä, frameworkista, se on aina sidoksissa siihen versioon kyseisestä kehyksestä, joka on kirjan kirjoitushetkellä uusin, ja se voi vanheta nopeastikin sen jälkeen, jos kirja joskus julkaistaan.
Kirjakustantamoiden tulonlähde ja tavoite on myydä kirjoja tehden voittoa, ja juuri lyhyen elinkaaren takia voi olla tosiaan, että tämän kaltaisia teoksia on kustannussyistä järjetöntä ottaa kustannusohjelmaan, jos kirjan elinkaari on lyhyt, niin kustantamo välttämättä ei saa edes omiaan takaisin, kun kustantamon tehtävä on hoitaa koko kirjaprosessi, kirjoittajan tekstin kieliopin tarkistus, kirjan latominen, painaminen ja vielä markkinointikulut ovat parhaissa kirjailijasopimuksissa kustantajan kassasta pois.
Isot Amerikkalaiset kustantajat kuitenkin julkaisevat ihan kelpo ohjelmointi-kirjoja, ja ulkomaisissa, englanninkielisissä teoksissa on jonkin verran tarjontaa kehys-aiheista. Pääasiassa netistä kehyksien kehittäjien perustamilla sivuilla on tavallisesti kattavat ja ajankohtaiset dokumentit ajan tasalla, ja yleensä kun ohjelmoinnin työkieli, kuten kaikissa IT-firmoissa, on tavallisesti nörtti-englanti, niin kieli ei ole ohjelmoijalle este.
Lisäsin Umpihanki-sivulleni “Adapteri-juopot” -alasivun, jossa kerron valjastusprojektistani koteloimastani Raspberry 3 Pi -vadelmatietokoneestani palvelinkäyttöön, ja jopa kotiverkkoni nimipalvelin-käyttöön. Joka pojan unelmatietokoneelleni lopulta jotain laillista käyttöä keksisin.
Sosiaaliporno-apektilla, siitä kun pidän, harrastuksiani esittelevällä
Suoraan Adapteri-juopot -sivulle pääset tämän linkin kautta.
Kun ottaa yhteyden verkkoon, IP-osoite haetaan tavallisesti verkkoon liitetylle koneelle oman palveluntarjoajan nimipalvelimelta aluksi (DNS, Domain Name Server)
Googlella on omat nimipalvelimet, ja runkoverkko-rakennusprojekteja maailmalla. Googlen nimipalvelimia saa käyttää vapaasti.
Nimipalvelinten osoitteet ovat:
IPv4: 8.8.8.8 ja/tai 8.8.4.4
Vuonna 2014 tämän Tietokoneblogin perustamishetkellä hankkisin domain-parking -uudelleenohjausosoitteen verkkoisännältäni https://www.tietokoneblogi.net
Osoite lakkaa toimimasta toukokuun 2020 puolen välin tienoilla, ja jatkossa suora osoite on https://tietokoneblogi.wordpress.com
Tuo uudelleenohjausosoite on hyvä, mutta päädyin luopumaan siitä koska valtaosa liikenteestä tulee hakukoneiden kautta tähän blogiin, ja hakukoneet indeksoivat tämän blogin suoran osoitteen, eikä tuolle .net -päätteiselle osoitteelle ole käyttöä juuri.
Conclusion In English appealing for domain parking address tietokoneblogi.net
I contacted my Web Host Company and cancelled my subscription for my domain parking address https://www.tietokoneblogi.net Most of traffic landing to this computer-related blog comes from search engines which ones index straight source address (https://tietokoneblogi.wordpress.com). My .net -redirecting will stop working in about half of May 2020.
Please update your bookmarks on your browsers favourites or any feedReader you probably read this blog.
 | Jere Sumell on Kertoma C-kielellä parametrist… |
 | Masa on Kertoma C-kielellä parametrist… |
| Jere Sumell on Bisnes vireillä |
 | Kari on Bisnes vireillä |
| Jere Sumell on Bisnes vireillä |
| Jere Sumell on Kertoma C-kielellä parametrist… |
| Masa on Kertoma C-kielellä parametrist… |
| Jere Sumell on Bisnes vireillä |
| Kari on Bisnes vireillä |
| Jere Sumell on Bisnes vireillä |
