Olen viime aikoina perehtynyt itselleni entuudestaan vähemmän tuttuun aiheeseen, joka on IT-ammattilaisena ja lapsuudesta saakka mikrotietokoneista kiinnostuneena ihmisenä kvantti-tietokone.
Uskon, että kvantti-tietokone on yhtä yleellinen hyödyke kotitalouksissa jonain päivänä, mitä nykyiset mikrotietokoneet ja kannettavat ovat arkikäytössämme niin vapaa-ajalla sekä työssä.
Suurin etu kvantti-tietokoneen kehittämisessä saavutetaan sen huiman laskenta-tehon ansiosta, joka johtaa siihen, että ainakin turvallisuus-alalla ja kryprografian alalla sitä hyödynnetään.
Google ja IBM on julkisesti kertoneet kehittävänsä kvantti-tietokonetta. Google on tiedottanut, että se on pystynyt ratkaisemaan 200 sekunnissa matemaattisen ongelman, joka nykyaikaisilla supertietokoneilla kestäisi ratkaista 10 vuotta. IBM on torpannut ajatuksen, ja pitänyt Googlen arvioita ylimalkaisina. Tiedä sitten, mikä yritys-ideologinen markkina-osuudesta kilpailun seurauksesta poliittinen piikittely on kyseessä, koska IBM itsekin kehittää kvanttitietokonetta, mutta jos tuo Googlen tiedottama arvio edes pääpirteittäin pitää paikkansa, edessämme on hurja tulevaisuus eikä ainoastaan siitä syystä, että jos ajattelee, että yksi parhaista salaus-algoritmeistä on NSA:n kehittämä SHA-512 -bittinen algoritmi tällä hetkellä 2020, mitä käytetään, mitä tulee tapahtumaankaan, kun kvanttitietokone on jonkin sotivan suurvallan sotilastiedustelun käytössä, saati sitten, kun uskomus-skenaarioni siitä, että kvanttitietokonet ovat arkipäiväisi hyödykkeitä kotitalouksissa, mitä siitä seuraakaan?
Siinä vaiheessa, kun kvanttitietokoneet yleistyy juuri sotamahtien sotilastiedustelussa, saati järjestäytyneiden verkkorikollisuus-roskajoukkojen keskuudessa, aika pian jokin tutkimusyhteisö maailmassa white-hat -hakkerointimenetelmällä defenser-approached -filosofialla kehittää käänteisenä sellaisen tiedon salaus-algortimin, jota ei saa kvanttitietokoneellakaan nopeasti ratkaistua. Se toimii kaikessa tässä maailmassa puolin ja toisin. Hyvä ja paha, Rumuus ja kauneus, kolikolla on aina toinen puoli, ilman toista ei ole toista.
Olen nyt 36-vuotias, ja haluaisin elää pitkän elämän ja kuolla humaanisti vanhuuteen, joten voi olla että oma elämänikin päättyy ennen, kuin kvanttitietokoneet saavuttaa kotitalous-käyttäjät. Aika loppuu kesken, josta olen erittäin onnellinen.
Sitten Kvanttitietokoneen ohjelointi ja algoritmit.
Kvanttitietokoneen laskenta perustuu siihen, että etsiessään ratkaisua se poissulkee vääriä vaihtoehtoja ja jatkaa oikeamman ratkaisun löytämisen suhteen eteenpäin samaan suuntaan. Tämä on aika lähellä heuristikkaa yleensä tietojenkäsittelyssä, ja ensimmäisenä tuli mieleen heurististen hakualgoritmien problematiikka ja ongelman-asettelu. Käytännön esimerkki herustisen algoritmin ongelmasta on jokin shakkipelin tyylinen ongelma, ja kysymys, miten voittaa vastustaja mahdollimmian vähin siirroin, tai vaikkapa jokin jossain roolipelissä lähinnä nähty tilanne, jossa maastoon on kätkettynä aarre, ja pelaajalla annetaan kartta, ja kätketty aarre tulisi löytää mahdollisimman nopeasti, olettaen että pelaaja ei tiedä, missä aarre sijaitsee. Jos ei tiedä, mistä suunnasta lähtee etsimään, voi kuvitella jos liikkumissääntöinä on yleis-ilmansuunnat pohjoinen, etelä, itä, ja länsi, kaksi aloitusliikettä vie lähemmäksi aarretta eli noin 50% mahdollisuudella aarteen löytää verrattain nopeasti, kun taas jos pelaaja lähtee heti aluksi väärään suuntaan, ratkaisun löytäminen kestää pidemmän aikaa. Tämähän liittyy aikakompleksiuus käsitteeseen, josta algoritmiteoriassa on kyse pitkälti. Toisaalta jos karttaan on merkitty aarteen sijainti esimerkiksi isolla rastilla, aarteen löytäminen nopeasti heuristista hakualgoritmiä soveltamalla on helppoa, koska pelaaja tietää ensimmäisen liikkeen, mistä suunnasta lähtee etsimään sitä.
